Alusten romutus ja kierrätys

Alusten romutukseen ja kierrätykseen liittyvät IMO:n Hongkongin yleissopimuksen, Baselin yleissopimuksen ja EU:n jätteensiirtoasetus. Hongkongin yleissopimus hyväksyttiin vuonna 2009. Se on avoinna IMO:n jäseninä olevien maiden allekirjoitusta ja ratifiointia varten. Yleissopimuksen lähestymistapana on aluksen koko elinkaari: yleissopimuksessa vahvistetaan valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmä, joka kattaa aluksen koko elinkaaren suunnittelusta ja rakentamisesta toimintaan ja kierrätysvaiheeseen. Yleissopimuksella vahvistetaan maailmanlaajuiset pakolliset vaatimukset sen varmistamiseksi, että alukset kierrätetään turvallisesti, ympäristön kannalta järkevästi, tehokkaasti ja toimivasti. Merkittävää on se, että vaarallisten aineiden käyttöä laivanrakennuksessa rajoitetaan. Yleissopimusta sovelletaan bruttovetoisuudeltaan yli 500 GT aluksiin sekä alusten kierrätyslaitoksiin.

YK:n Baselin yleissopimus hyväksyttiin vuonna 1989 ja se sääntelee vaarallisten jätteiden siirtoa kansainvälisten rajojen yli. Baselin yleissopimusta sovelletaan kaikkiin aluksiin, jotka yleissopimuksessa määritellään jätteeksi. Määräyksestä ei voi poiketa minkään alustyyppien osalta. Romutettaviksi tarkoitettuja käytöstä poistettuja aluksia pidetään kansainvälisessä oikeudessa jätteenä. Niitä pidetään vaarallisena jätteenä, jos ne sisältävät runsaasti vaarallisia aineita tai jos niitä ei ole asianmukaisesti tyhjennetty lastina olleista vaarallisista aineista. Tällaista alusta ei siis saa viedä EU:sta romutettavaksi sellaiseen maahan, joka ei ole OECD:n jäsen. Sen sijaan alus on romutettava jossain OECD-maassa ympäristöä säästävällä tavalla taikka puhdistettava niin, ettei se enää ole vaarallista jätettä. EU:n jätteensiirtoasetuksen tarkoitus on varmistaa ympäristönsuojelu, kun jätettä siirretään. Asetuksella pannaan Baselin yleissopimus täytäntöön EU:ssa.