Koulutus ja osaaminen
Merenkulun koulutus on järjestetty kahdella tasolla, toisen asteen koulutuksena ja ammattikorkeakoulun koulutuksena. Ammattitaitoinen merenkulkuväestä takaa sen, että Suomessa riittää osaajia koko meriklusterin tarpeisiin. Osana merenkulkua meriklusteri työllistää n. 50 000 henkilöä ja välillisesti jopa 500 000 henkilöä ympäri Suomen. Tämän vuoksi Suomen Varustamot ry on tiivisti mukana edistämässä merenkulun koulutusta.
Tutustu merialan eri koulutusmahdollisuuksiin alla olevan linkin kautta!
Tulevaisuuden osaaminen
Tulevaisuuden osaamisen visoluonnos syntyi useiden sidosryhmien yhteistyönä.
Tulevaisuuden merenkulun osaaja seminaarissa etsittiin ratkaisuja työvoiman saatavuuteen
Suomen Varustamoiden järjestämässä Tulevaisuuden merenkulun osaaja seminaarissa ja työpajassa 9.11.2022 keskusteltiin merenkulun työvoiman saatavuudesta. Tarkoituksena oli pohtia ratkaisuja alaa haastavaan työvoimapulaan yhdessä merenkulun eri sidosryhmien kesken.
Helsingin Kansallissaliin kerääntynyt joukko alan ammattilaisia edusti varustamoita, liittoja, viranomaisia ja merialan oppilaitoksia. Alkuun kuultiin puheenvuorot Suomen Varustamoiden (SV) toimitusjohtaja Tiina Tuurnalalta ja ESL Shippingin toimitusjohtajana sekä SV:n puheenjohtajana toimivalta Mikki Koskiselta varustamoiden työvoimatarpeista. Koskinen peräänkuulutti osallistujilta aktiivista keskustelua ja koko alan yhteisiä panostuksia työvoimatilanteen ratkaisemiseksi.
Maija Mattila Suomen Varustamoilta ja Jukka Tuomaala Traficomilta esittelivät työvoimatilannetta tilastojen valossa. Oppilaitosten näkemyksiä aiheeseen esittelivät Tapani Salmenhaara Kaakkois-Suomen AMK:sta ja opiskelija Jarmo Mettälä YAMK:sta.
Keskeisenä huolenaiheena todettiin, ettei nuoria ammattilaisia saada tarpeeksi alalle korvaamaan lähivuosina runsain mitoin eläköityvää merityövoimaa. Pula tekijöistä on jo nyt huomattu varustamoissa, kaikissa vakansseissa. Samalla merenkulkualan oppilaitoksissa aloittavista opiskelijoista hälyttävän suuri osa jättää opintonsa kesken. Työvoiman saatavuuteen vaikuttaa myös, että naisia edelleen hakeutuu merityöhön suhteellisen vähän. Lisäksi merenkulkijoiden työurat eivät aina jatku eläkeikään saakka, vaan meritöistä jäädään enenevissä määrin pois mm. terveyssyistä.
Alustusten jälkeen yleisö keskusteli tilanteesta ja sen ratkaisuista aiheittain pienryhmissä. Kehityskohteita ja toimenpide-ehdotuksia löytyikin runsaasti. Keskusteluissa keskityttiin mm. koulutuksen ja ohjattujen laivaharjoitteluiden kehittämiseen, alan houkuttelevuuden parantamiseen näkyvyyden nostamisella sosiaalisessa mediassa sekä kouluinfojen järjestämisellä, laivan työolojen ja työhyvinvoinnin parantamiseen johtamisen ja työkulttuurin kehittämisen keinoin, sekä pätevyys menettelyiden yksinkertaistamiseen. Urien pidentämiseksi todettiin että työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä urapolkujen jatkamista meriltä maihin tulisi kehittää. Alan koulutuksen nykyinen kesto ja oppisopimusvaihtoehdot herättivät myös keskustelua.
Rakentavan työpajan tuloksena päätettiin perustaa alan yhteinen työryhmä esiin tulleiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Työryhmän kokoaa SV ja se aloittaa työskentelynsä alkuvuodesta 2023.
Työtä alan houkuttelevuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi nuorten parissa on viime vuosina edistetty useilla toimenpiteillä. Nuorten tavoittamiseksi on mm. aloitettu yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa, tehty esite merialan koulutusvaihtoehdoista, tuotettu podcast meriklusterista sekä video merenkulun merkityksestä. Tänä vuonna SV on aloittanut Yrityskyläyhteistyön, jossa yhdeksäsluokkalaiset pääsevät oppimaan varustamoista ja merialasta yrityspelisimulaatiossa
Osaaville merenkulkijoille kysyntää myös tulevaisuudessa
Osaavia merenkulkijoita tarvitaan myös tulevaisuudessa. Tähän toteamukseen päädytään WMU:n (World Maritime University) ja ITF:n (The International Transport Workers’ Federation) toteuttamassa tutkimuksessa, joka selvitti kehittyvien teknologioiden vaikutuksia kuljetussektorin ammatteihin. Lisääntyvä automaatio muuttaa työtehtäviä ja edellyttää uutta osaamista.
Digitalisaatio ja sen mahdollistama automaation lisääntyminen eivät ole uusia asia merenkulussa. Aluksilla on jo vuosien ajan hyödynnetty teknologisen kehityksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Jokainen kehitysvaihe on omalta osaltaan muokannut merenkulun ammatteja.
Automaatio etenee askeleittain
Raportissa esitetyn ennusteen mukaan meritse kuljetettavan tavaran määrän tulee jatkamaan kasvua ja on vuonna 2040 yli 84 miljardia tonnimailia. Merikuljetuksille ei ole näköpiirissä korvaavaa kuljetusmuotoa. Digitalisaatio ja automaatio mahdollistavat sen, että kasvavat lastimäärät voidaan kuljettaa entistä tehokkaammin.
Raportti toteaa automaation käyttöönoton vauhdin ja laajuuden etenevän vaiheittain. Muutoksen ei arvioida tapahtuvan isona mullistuksena vaan ennemminkin sen nähdään menevän eteenpäin askel askeleelta. Teknologisia ratkaisuja on jo olemassa, mutta niiden ottaminen laajamittaisempaan käyttöön ei tapahdu yhdessä yössä. Maakohtaiset erot infrastruktuurissa ja liiketoimintamallien kehitystaso vaikuttavat omalta osaltaan käyttöönoton etenemiseen eri alueilla. Näiden perusedellytysten lisäksi automaation lisääntymisen vauhtiin merenkulussa on tunnistettu vaikuttavan mm. kansainvälinen sääntely ja taloudellinen hyödynnettävyys.
Päivittyvällä osaamisella mukana muutoksessa
Muutoksessa mukana oleminen on tärkeää. Yksi raportin keskeisistä viesteistä on, että merenkulkualan koulutuksen tulee elää ajassa. Sivusta katsomiseen ei ole varaa, jotta merenkulkijoiden ja muiden merikuljetuksiin kytkeytyvien ammattilaisten osaaminen pysyy teknologisen kehityksen ja muuttuvien työtehtävien tahdissa.
Raportissa esitettyjen tulosten mukaan digitalisaation ja automaation käyttöönoton vaikutus merenkulun eri ammattiryhmiin vaihtelee, mutta tulokset tunnistavat myös yhden selkeästi yhteisen asian: kaikilta tulee löytyä joustavuutta sekä halua ja valmiutta soveltaa omia taitoja uudistuvassa työympäristössä.
Raportin voi kokonaisuudessaan lukea oheisesta linkistä: Transport 2040 – Automation, Technology and Employment – The Future of Work